tänä kesänä humalat ovat raskaita
kuin nostokurjissa roikkuvat hitsikoneet
ajatukset läpinkyviä kuin työmaita läpäisevä
hehkuva yön turkoosi
taksin punaiset mittarit halkaisevat kalliot
tänä yönä lokki syö
raatoja, tähän yöhön puhkeaa outoja
kukkia, tuoksuja, kylmiä lintuja
lentoon pääni yli
matkaa raskaiden oksien lehtoihin

tänä yönä pesen kasvoni
rannan sakeassa vedessä
tähän yöhön jää
paljaat jälkeni

E lucevan le stelle!

ja koskaan ei elämä ole ollut minulle niin rakas,
niin rakas!


E non ho amato mai tanto la vita,
tanto la vita!

Mario Cavaradossi

Scherzo

footless birds can fly
they can
sing but their life is
but a big joke
scherzo without any ending
or beginning

virhe

huohottaa kokenut nainen
huohottaa nuori mies
huohottaa ääni
radiossa huohottaa
bändi huohottaa
laulaja honottaa

helmet ja mitat

synnymme,
satiinilakanoiden viileydestä
kevyesti kuin helmen kyljen kosketus
olemme sulanutta jäätä
ei hyvää mitään pahaa
on vain helmien kosketus
lyhyet etäisyydet, tyhjät
ruostumattomat viinamitat
silmien hidastus, hieman hiljaisuutta
vähemmän valoa, taivasta
ja
uusien mittojen synty

Artlab

olen aloittanut tämän sadasti
mikään ei kuitenkaan ratkaise sanoja
tai niiden järjestystä, sanottava on
sanottu,tehty, tekemättä jätetty
selitetty tekemätön, lupaus
kädestä pitäen unohdettu, sadat ja heidän tuhannet
halattu, poskiin suudeltu
kavallettu, enkä edelleenkään tiedä mitä sanoa
kuin että
jää hyvästi
pitää minun sanoa
hyvästi

odottakaa

koko sosiaaliselle maailmalle juuri
ilmoitin, suonette anteeksi röyhtäykset jotka sotkevat ajatuksia
rivejä kuinka
kasipallo tekee hyvää
musta, kimurantti
kova ja no joo, niin sillai pehmeä

"hanki lippusi tiketti piste fiistästä", boy do you love, and my name is Steve
odottakaa mie tunnen
Steven, sen merisairaan jäbän
tai jotain, pelkkää biisilistaa seuraavat
pitkät tunnit
sekoan ja tein pitää
odottaa

toiset housut

jep
anna mä otan housut pois, pitkin sun nahkaa
valutaan jalkoihin tiedätkö
velouté sauce
ehdottoman pehmeästi olen
kynteni leikannut
tassuni
painivat lihastesi kanssa

ruotsinkieliset nallekarhuhousut

ehdottoman tärkeää minun
on kynnystellä tähän, oikeuteni näet ovat
jälleen valmiiksi pureskeltu
jänteeni, olivat kysymyksiä
irroitetaan luistani, helpoksi pureskeltavaksi
sulavaksi, juuri sinun vatsallesi
sopiviksi ajatuksiksi
laihduttaviksi, voi että niin oikeutettua

nallekarhuhousut jalassa sinä nostat minulle
minulle tuntemattoman
minulle punaisen
mustapekkakortin

et saattanut tietää
kuinka lahjoin, mennen
tullen Swastika-nimisen tullimiehen
Sukarno-Hattan kentällä, ja nyt

kun olen kammannut hiukseni, jo kauan sitten
taakse jäävät
repaleiset nallekarhuhousut

ma'af

Ma'af,

Tak bisa kutulis banyak

Tinta habis

Tadi malam kugoresi langit

dengan namamu...

anteeksi

en voi kirjoittaa pitkästi

muste on loppu

raaputin viime yön taivaalle

nimeäsi...

2001, Rieke Diah Pitaloka

harvat kaihtimet

mitään sen omituisempaa ei kuitenkaan tapahdu
kuin että Jimi edelleen soittaa... hmm se on niin... manic depression (ihana tuo "wish i could caress and a kiss...")
kuin myös että aku ankka, siis ankkalinnasta, etsiskelee sieluaan, maanisesti, johon minä
en voi muuta kuin hyväillä hänen sulkiaan
tai että pärssinen ampuu minua lopulta, kuvausten päätyttyä, jalkaan paldiskin maantiellä
ja että verissäni tapaan johnin joka on lopulta myynyt kitaransa
mahdollista myös että lustig on oikea ihminen joka tulee ulos piirroksista kurittamaan meitä
jotka kuulemmaé saman jimin biisin samaan aikaan samalla intensiteetillä
kuitenkaan edes aku ei pysty
minua vakuuttamaan
kuuleeko kukaan tätä sinfoniaa kaihtimieni takaa?

vapaa

miekkaa koristaa punainen silkkitupsu, kahva käärmeen nahkaa
tiedänkö edes mikä on huotra?
juon miekan itselleni, kumarran, soperran olen nöyrä.

en tiennyt kuka olin mutta minulla on yhä miekka
se on tuossa vasemmalla
lukemattomien kirjojen alla sen terä
on taipunut
vapaana on vain punainen tupsu

am i here

or is it just confusion, red lights with green
confusion alltogether?

pakollinen

olen juonut purple hazea koko illan
kuunnellut maltaiden kasvua
polttanut tämän talon, rakentanut sen uudelleen
huomenna tai joskus, idättänyt tupakan
puristanut sinua muiden rinnoista, itkenyt sinun korvaan
nukkunut päälläsi, herännyt, nukkunut ja herännyt kuin
hieno riffi ja meille taputetaan

taputellaan takaisin hyväillen kaiken häsän ja tomun
keskeltä varpaatkin piiloon
vain niin että nenänpää jää
vaaroille alttiiksi,

nuku kultani, yösi

pystyä

olin aina pelännyt
pystymistä, kuten laskea rantani kivet
vain valkoiset yhtenä ja mustat toisena
päivänä jona tajusin
että en pysty laskemaan
edes toilettini kaakeleita
hätäni oli jo ohi

and yet, it is

wild thing, Sturm und Drang
little pieces of poetry
like books, leaves of fading green
baselines with forgotten words, eyeliner
on sale
on your cheap rockin
whateverbringshappiness, Filippines are sinking
chairman of the board brings chair back to line six and
yet, it is next to you i wanna
stand

upordown, life is repetitityytion

What ever happened to Baby Jane? Well, Blance got out of the house, prostituted her self, met Saarikoski and J. Hendrix and they wrote together this piece of shit;

Ei hän, joka vuorelle nousee, ole rohkea
hän joka laskeutuu alas vuoreltaan
seisoo sen vierellä
on vuorta suurempi, pilkkoo
sen paljain käsin ja tekee paloista
saaria, pieniä hiekkarantoja

Mitä sie sinä katot?! Weisswein, aber bitte immer Pfälzer Wein!
Leben Sie Wohl!

vuori

Ei hän, joka vuorelle nousee, ole rohkea

hän joka laskeutuu alas vuoreltaan

seisoo sen vierellä

on vuorta suurempi, pilkkoo

sen paljain käsin ja tekee paloista

saaria, pieniä hiekkarantoja

pöly

mandoliinin kieli koskettaa
huoneen pölyä
kukapa tahtoisi
enää liikkua edes
hengittää
ajokoiratkin nukkuvat
kaikki väsyneet kuulevat
mandoliinin kielen
aivan hiljaa
suutelevan huoneen
pölyä

täytyy lähtee

otetaan vitoset lähetään nosteleen tullaan takasiin joku päivä nyt mennään ja lujaa ku pakko mennä joku päivä takasii tosiaan tullaan mut nyt mennään ihan pakko suussa maistuvat hedelmät yksitoistasormisen kitaristin isot hedelmät puista putovat nyt aivan uudet hedelmät ei hirtettyjä vain hiljaa tukahdetut urpot otsatukkaiset siat, kouluja käyneet, vähän nähneet, pierua pidätelleet lutkamarssijat hiipivät lumotut haaskat toisiaan pelottavat maailman lopettavat ajanlaskun sammuttavat pienet pienen pienet tulet ja tulikivet.

tähdet ja kaakelit

runoilija istui paskalla
tähdet olivat liian lukuisat
luettavaksi
laski veskin kaakeleita
niitäkin
oli jotain
yli kuuskytkaheksan

luon

luon luon luon portaita alas menen
alas alas all as
isot ask klemat askelmat
als alas luon nn
pr taat portaat yksitlen
yksin itsl leni
luon
pohjalla on tasaista

pienet

tai snadit
niit et just
kukaan ei
huomaa
ihan et vaan
fiilis kestää
pienet vaik
ihan iteksein
näin mein kesken
yhet viel
pienet

näinkö minun olisi pitänyt se kertoa

kala nieli madon koukkuineen syvälle ja kun sen merkiksi koho katosi pinnan alle kiskaisin vapaani oli väkäinen haponkestävä koukku kidusten takaa jo lävistänyt sydämen ja käsissäni refleksien kimppu jolta revin sisälmykset yhtenä nippuna ulos
matokin oli koskematon

uin

elokuu lopettaa veltot
kesäpäivät, tyynet vedet
vaihtuvat tyrskyihin
pidän niiden rajusta syleilystä
naarmuista paiskautuessani rannan
kallioihin
puhdistun, kylki vuotaen
aurinko paistaa, meri on sekaisin
pohjan levää ja roskaa
valkoisia kruunuja, katoavia horisontteja
pitkiä viittoja
huminaa
ja ihanasti minä
en hallitse mitään

lapset leikkii - vai leikkivätkö?

oikein tai väärin
jää tuskin kusen polttamaa jälkeä
mistään
mietin Me-Tin mutkikkuutta
yhtäkkiä olen yksin
kertaan Adornoa ja mielestäni olin
jo Habermasin digannut
Love Supremen sisäistänyt
vuoren juuren saarnan oppinut
Messin´ with the kid solminut
kaikki irtolangat
muikkuverkot laskenut
ylittänyt 131
ja tuossa aivan vieressä

leikkii lapset

ovi

ystävänkin lähtiessä pois
on ovi suljettava



Me-Ti/BB

hearf?

i have heaRF!
THAT my life i loose
Big Time looser
is A hooder
get our eMIL
Z-o-pek, turnin yellow cokish
killer face
grinder of all TIme runner
hearfBreaking
l raise my feet up jup
nobody´s having a
bible under arm
where there stands that the
fault is mine

tattoo

kaikki alkoi
minun panettamisesta
kun sain vain perhosen mitalla
pano ja perhonen
perhonen ja pano, no lapset ovat
merkittävä ja nyt sylittäin
pieniä tatuoituja lapsia
perhoset perseessä
lentävät ympäri minua

tapan lapseni

ja niin rakastan heitä

kaikella musertavalla voimalla jauhan

heidän pienet lihakset rehevässä

säteilevässä pienessä kuparimaljassa

täynnä ahnetta hidasta

lasteni

tappamisen meininkiä

i abuse my children

and i love
them with all
my big overwhelming force
grinding their
small muscles in a
sparkling exuberant
tiny copper bowl full of
mercenary rampage of
a slow killing force of

my children

eee ep ee ep ep

eeep eepp ppeeeeppeepe eee eppee eeeeppe pepepee peppe ppeep eep pepep pep pepeeeep peeeeeepee peee pep pepe ep pep epep e pep peeepepe pepep e pep pep epe pep pepep pepe pepppp epepeeep pepep pepep pepep pee pe pep p epep pepe ee pepep pp eepep pep pep peepep pep pepep pep pepep pepepep pep p pe pepep pep e e e ppep pep pep ep pepp ee ep e p pe pe pe p e e ep eppepep epepeep eepe pe pepe pe e e e pe p p p e e e ep e eppep ep pep ep pepe pe e pep ep pep eeee ep pep e eeeep ep pe pepep eppe ep epe


sielun veljet "laulu" transponointu jurrissa

minä olen mustassa yössä

vinyylit kelluvat joessa
hylsyt kolisevat
keskenään
sellutehdas haisee metsänkin taakse
kaikki istutuksemme ovat turhia
taivaanrannan kukat
koleat kuolevat surfarin aaltoihin
katoavat siniristilippumme
mätänee taivasta vasten minä olen
mustassa yössä
on mulla unelma

odotin eimitään

minä kirjoitin aivan
rumpujen tahtiin
ja sitten joku sanoi että
tämä ei oikeastaan
ole mitään
ei mistään
voi oikeasti luopua
kun tyhjästä aloitin
ja suurin osa siitäkin
on jäljellä

10 minute seasick pastisse

and awrait this
is honestly on the spot sick
as the roaring sea
comin´ and boogin
i am awaiting the sun to shine on my shoes
shoes you dont shine
fifteen seconds of a block like
a break of a grande vomit
listenin´seasick blues
breakin´waves, brain, bones
stearin´my silhouette
come on and on a day
is breakin´, shine on brightly, bright
brighter
...
you got anything to drink, there Dan...
ouu, red wine

on

on muuten niin mieletön stoori pääässsä just nyt ei mitään rajaa kun se vaan taipuu kuin taivaanranta pakko taipuu luonnonlaki kuin pahaviina tulisi takaisin tai ottas bullworkeria päistä kiinni tai takoisi bluusia tautisen korvaan oppisi jotain polttaisi sen korvat naulaisi varpaat joita niitäkin voi olla kuusikin ihan syntyneellä jalassa mut leikata nekin pitää tasalukuisuuden nimissä niiku yy kaa koo nee jee taisi aidosti viimeeksi sanoa hujoppi jo kuollut omaan mahdottomuuteen perustuvat siltojen ongelmat königsbergissäkin ja omissa rakennelmissani tein liian monta siltaa laboratoriosta toiseen, työhuoneesta korjaan paskat yhteisöllisenhyväntekeväisyyden nimissä olen virtuaalisti perseeseenvedettävä koneikko ja koneikolle on eeuuussa oltava eu-merkki että koneikko ei syö ketään tai mitään tasapaksua, -vertaista, -tasaista sillä sen on valta voima ja balanssi ja oikeus kieltäytyä kuulemasta vastalauseita kuin bo-diddleyriffi helppoa helppoa paskan paskan luontiatuhat kuutiota et käsitä mitä se edes merkitsee, miltä se edes sinun paskana näyttäisi, miksi siis vaivaivai tuisin kasaamaan sitä selittämään mitä kaikkee tää on

have you ever heard?

how jimi coughs, John screams or Bob hesitates?
Jane mourns.
i do it all
the time
andlately, do i admit it -
i can hear ol´S. Steve
to loose his
breath?

puut niin kasvavat

minut, seisomaan luotu
kaukana niityn reunalla
vanha miesi istuu hiesipensaan viereen
korret paukkuvat
ja sääriä nuolevat
puutiaiset eikä varjoakaan
lankea meistä
lataa tupakan ja savu nousee mutkitta
minulla on päättymätön matka niityn joka laitaan
jossa puut niin kasvavat
viileästi
eikä hyvän virginialaisen aromi katoa
useaan toviin

MM

laitan itseni kauniiksi
saparot tiukalle
olen kuin mikki hiiri
ja niskaani tuulee
katuvalon alla
korvien varjojen välissä
seison ja katson
isoa puuta ja tuulta
niillä on suuri luvaton
leikki meneillään

etsin pistokasta

saarni kasvaa juoksuhaudassa ja minä
etsin siitä puusta pistokasta
joka on vihrein
kuin lause joka pitäisi muistaa
sulan kuin suklaatuutti
kamera laskeutuu poutapilvistä
kylpyhuoneen ikkunasta sisään
amme on täynnä
liikkumatonta vettä
sydän on lakannut lyömästä
muuttamasta tilavuuttaan
arkhimedeen laki
on pysähtynyt
ongelma jää ratkaisematta
saarni kasvaa
kuin vihreä
lause, rottien paratiisissa

osallistuja

monta vuotta osallistuin lottoon enkä tietenkään koskaan mitään voittanut mutta kuulin kuinka osallistumalla voitat suihkulähteen kotiini omaan keittiööni ruuanlaittajaksi kuin pieneksi orjattareksi tabasco-purkkinen pienessä keijukädessä pienessä keitiössäni tällä perimmäisellä kadulla jolla revontulet eivät koskaan näy mutta paistan silloin tällöin silakoita ilman leivitystä; mitähän keiju siihenkin sanoo saanko miehekkään äänen, hurmaavan jos juon keijukädestä tabascoa eikä hän poistu milloinkaan luotani vaan keräämme sormenpituisia tabasco-pulloja kuin vanhoja lottokuponkeja monet vuodet

des fées

que je attand
la derniere rue
des fées
mes minuscules

katu

klak-ka-klak-klak
auringon laskettua kaikki
kadut ovat samanlaisia
kuin sormet mustilla koskettimilla
hiljaisuus joka kylmää
varjoja jotka seuraavat
valojen reunoja, naisia
trotuaarin reunalla ja pelkät
mustat koskettimet soivat
kla-kla-klang on
ihmiset kadullani enkeleitä
painajaisia, rakkaita pienten
sateenvarjojen alla tässä maassa
jossa ei ole edes diktatuuria

hyvää giornoa

no rules or
boundaries, reflections mirror
kind wisdom in one breath
one poem
giorno sits
in front of a window his reflection
moves
and the man speaks those many words
with one breath

Cooper Clarke

The days were numbered - the nights were spent!




http://www.annikinkatu.net/runofestivaali2011/

kuolen mieluummin

kun saan valita niin sen teen
kuolen mieluummin kun imen
munaa, saan jatkuvalla saatolla
perseeseen, joudun pitämään
suuni kiinni kun sen pitäisi olla
auki
itken räkä poskella ja silmiä
kirvelee ja yhtään valkovuokkoa
ei löydy polulta, miksi
kompuroin kun en eteeni
edes näe

hmmmmmmm!

olenko koskaan kuullut
ja kuulenko
milloinkaan
kun sanot juuri kun
sinusta siltä tuntuu
miltä sinussa minä
sinussa tunnun kun minä lopulta
tunnen miltä minä sinut
tunnen

hep

hep, humpalla vien
sinut läpi tämän nihkeän
verisen lattian
hop, hop banjo nakuttaa ei
jalkasi edes lattiaa tapaa
tanssimme
yllä velloo
gintoniciaaninen tupakkasametti
taivas ja pieni valhe suutelevat
toisiaan olet suoraan
pullosta juotua
aamulla ensimmäiseksi
siemaistua
auringossa poltettua
ihoa

luonnonkihara uni

sinulla on paita Intiasta
olet unesta
tammiovi takanasi on kiinni
silmäsi tekevät huvimatkan
minuun jää jälkiä
äänestäsi asettelen kiharan
piiloon silkkisi alle
vanhan kaupungin horisontti
kallistuu sinä olet
oranssi ornamentti tiedän
kuinka olet kaunis
kosketan sinua kerran ja milloinkaan en kaipaa
unta näin

raha

vain mustetta
kymmenen mäyränkarvapensselin
vetoa
riisipaperilla

jah niin dah south

jos niinsanotniin todellaolenmieluumminkuollutkaikkimississipintähdettienpäällätaasaikaisinaamullajastaraeiminuaota
mukaankokokesäteinduuniasiltihänlähtienpämurehdiistunvainpienenmaailmani päällä

hän nukkuu

hän nukkuu
yö asvaltilla, monet yöt työhuoneessa
ilman rauhaa
mutta nyt hän nukkuu
juotin hänet lopulta humalaan
kaikessa rauhassa
hän saa nukkua
hän on maalannut kaikki huoneeni taulut
väsynyt ilmeiseen

epäselvää on kuka
hänen jälkiään kankaalla seuraa,
ehdottomia, harjoituksen poishiomia
nonchaleerauksia
epäselvää kuinka epäselvää
voi olla kun potkurit
pyörii ja katsojan hiukset
kietoutuu hänen
akselinsa ympärille
tiukasti

ai kuinka punaiset?

pääsisinkö tästä ulos kuin metrosta
pysäkiltä pysäkille?
naisesta naiseen
taulusta tauluun
ei ollenkaan, mies vastaa
vallankumouksesta on jäljellä t-paidan
musta siluetti
hei, tai panen paremmaksi, pääkallo punaisella
fruits crushed on a loom
tai sillee
ulos ulos metrosta kaikilla
on punaiset
t-paidat

Zachris & Chet

katselen metrossa
Topeliuksen näköistä miestä
hän saattaisi laulaa

"Time after Time"

so lucky to be loving you

juuri niin kuin pitääkin, pehmeällä
kaukaisen maan prinssin
äänellä
Kalasataman kohdalla tuulee
ja jäät ovat jo lähteneet

tiedän vain sen minkä tiedän

mies näyttää niin viattomalta
ja hän katsoo Vanhankaupungin lahden
ruskeaan veteen

kunnes hänen on aika laulaa
tuo kaiken sulkeva
päättyvä pitkä
viimeinen nuotti

who killed bambi?

my pink bambi
leaping along
the liberty avenue
she listens
gazzellioni
leaping

less could she
care for, the world
gone out to lunch

run, bambi run
a different type of freedom is
after you, mighty hoods in black &
pink are
after you

tähtäimeen

kultainen solmio ja pyöreät
älykkörillit, joissa on plussaa niin
että silmiä ei näy
paksut sutiviikset
johonkin hiiden väliin laukaisen
tv-sormikiväärini
peitän ensin ranteeni perhosen
akuankkalaastarilla, kaikkea se ei saa
nähdä vaikka kaikkea se on jo nähnyt
tästä maailmasta, af ugglas laulaa
anteeksiannosta mutta olen
huono ruotsin kielessä
ja painan liipasinta

5. 08. 2011

c‘(16‘), des‘(16‘), as‘ http://www.john-cage.halberstadt.de/new/index.php?seite=cdundtoene&l=d

weevils geared up

two weevils are stuck
dreadlocked, ass to ass
antennaes geared up
to radio channel
4'33''

dragonfly

buildings are in a state of indifference
town is silent
dragonfly on roof's edge
has lead boots

grasshoppers

crowd of grasshoppers fiddling
on my bow
distorted wah-wah echoes
in Kathmandu
till the Nazca Lines

twins

i know two nymphs
they are twins living up on an ancien
watchtower
ringing them tall bells
all day long
they are humble and sage by their nature
but yet a flaw exists
even pure reason is critique
that is why i
call them trancendental twins

a friend

hey, there´s a spider
on the microphone
a friend of mine, just a sec
i´ll remove him
where were we?
yeah, right
the revolution
starts here

maaliskuun idus

pian olen idukseni edessä
ripottelen muskottia iholleni
ja pian kaikki jumalat kuiskivat
tule pian luokseni
pian ennen idusta

ahven ja osa matoa

ahvenen oikea silmä
tuijottaa minua, minä katson
menneen kesän kuvajaistani sen mustasta
soikiosta. nojaan johonkin ja horisontti on vinossa
taivaan on täytynyt olla kovin sininen
kun se noin vielä heijastaa
ahvenen silmästä
kalan suu on leukojen mekanismi
se on auki ja teräskoukun siro kärki
on ensin puhkaissut osan matoa
ja sitten
yläleuan

tui-rosvot

jotenkin on niin helvetin tuttua ei mikään ja kuitenkin kaikki kuin ben-hurin spitaalisten luolassa auringon laskiessa pomon ratinan-keikalla teno-teltan aamukostea kangas tapailee nenänpäätä tuulessa kuivuvat munkkien oranssit ajellut päät takapuolet kuin pilviä loittonevat ja minulta karkaa ajatus häkkiin on teljetty rastafari bambukepit taipuvat kun niitä taivuttelevat vanhat merirosvot ihmettelevät mustia kurkia auroja ja ne roikkuvat korkealla keinuen turvonneina valuvat ruostetta kauppalaivojen kyljet laulavat kaijan reunoja vasten tuskien täyttämää viestiä onnen raunioille edelleen samat vanhat tui-merirosvot

aistien puutarha

kuvattu parveke roikkuu
aistien varassa
katselen sokeita
he kähmivät pintoja, ylös
alas koloja ilman yllätyksiä
Hendrix pitäisi soida mutta en kuule mitään
kuurona ihmettelen mykkiä liikkeitä

tuli löysi tiensä puutarhaan
palava pensas ei kiinnosta ketään
kukaan ei jaksa katsoa sen ikuista
tulta

rampoja vituttaa jorata
Fanfanfania vaikka
taivaan urut säestäisivät
anorektikko viivoittaa pihvinsä
vaikka kuinka pyydän
luut paistavat

poltan suuni paskassa viinassa
menee usea tuoppi
kunnes saan mausta
kiinni
opettelen mau-maun ulkoa
mantereiden pitää liikkua ja Euroopan vaihtaa
paikkaa Amerikkojen kanssa, mutta
naapurin rouva laulaa
karaokea eikä pidä ollenkaan
huolta puutarhastaan
se villiintyy pornofilmistä

puuttuu ääni
en kiihotu mutta replay on hauska
bea cumminsia pannaan, Albert liuttaa Roadrunneria
tänä iltana kaikki on hyvin
aistien puutarhassa

himmeää

ääni kaikuu kylmään
päättyneeseen katuun
sulava lumi
toistaa mihin askeleet putoavat
leikit on leikitty
ja pian
taivaskin taittuu
matto allamme lentää

on kuitenkin päiväni
ilta, pysähtykää tuulet
vaimentukaa siniset varjot
orvot
jättäkää kotinne kylmä
huurteinen ikkuna, näette
kuinka olemme kuninkaamme vankeja,
maailmamme on uusi
jokaisen himmeän katuvalon alla
uusi kuningas

hei, sinä joka teet viivoista unelmia, laitat miehet ujosti katsomaan, tarjoat tupakan, uskot yhä rakkauteen, epäilet omaa rakkauttasi, luet minua, uskallat vetää siveltimen oikealta vasemmalle - pudota, lataat varmistamatta.

kerään kertakäyttölautasiasi.

koktail

Minulla on pääkallokengät, musta puku ja metri kirjoja pääni yllä.
Valkea jänis juokseen niemen halki, Kaukonen,
eikä kutina poskessa hellitä
pääni yllä on metri kirjoja
ja Molotovin koktaili
...hevoset ovat
pelinappuloita
joku on kuitenkin
saari
Everybody knows
your are
fucked

lisää viskiä on paskaa

paskat on edelleen
korjaamatta
hanget korkeat
ja nietokset lopulta
niin syvät
että koirien kuset
katoavat, uusi lumi
peittää kaiken
vanhan
paskan, tyhjän
viskipullon

one by one

a t
and
T
will
answer
if
ya
love
outta
sight
no
white
is
as
might
as
my
pride
snow
drifts
so
bright
heavy
and
light

silmä puhki

minulla oli alunperin jotain
arvokasta
sen perään kyseltiin
minua haastateltiin, olin kipsissä
kilpajuoksija ilman rataa

olin valmis mutta silmäni,
mielestäni oikea
sinusta vasen,
puhkaistiin, ei niin iso juttu
mutta radat menevät ristiin
olen ratarikkoja

viski on paskaa

koko vuoden odotus, ei sillä
että en olisi vuoteen juonut
vuosi vain sattui vaihtumaan
juuri nyt,
päättyy maljoihin ja minulta tulee
paskat housuihin
Thomaksen vuosikerta tuoksuu
paskalle

deuce-to-seven

O! fuck the seven
sins
seven seas the sailors
sought&sailed
trough
for a deasant nose
clean blow, plentyful of big feet
going down

our only luck
fuck
is big blind small
blind they all
stay in deuce to seven

noup

jos tästä jatkan
päälläni
sataa koko matkan

huit sun vittuun

kun tarpeeksi tuijotan
rautatien kiskoja
verkkoaidan läpi, ennen veturin tuloa
sellutehtaan taakse
jääkiekkokaukalon reunalla
oksennan
ja jätkät häipyvät huit
sun vittuun

Pont Neuf

et toute que
je peut te dire
de toi, de mon fantaisie
de ton fanfan en attand
pouvre Renaud, pouvre toute les norafes
les malfrates
il sont presque, afanaf, vue
sur le Pont Neuf

kymmenennen

aloitan aivan pienestä
äänestä jolla kuvailen näkyä
hiljaisuuden äänistä
haluan että käteni ympärilläsi
eivät ole vain kaikuja entisten
profeettojen
olen mestari sieltä
taas, jälleen kerran, näkynä
putoavassa pisarassa, kaikissa
näe!
olen tässä, pienenä pimeänä pisteenä

voi kuinka alaston oletkaan ilman
kenenkään sanomaa
laulua jota kukaan ei kirjoita
kuin pisara joka ei koskaan putoa
tunnelien, kymmenien, kaikuna,

opetuksen sinulle puhun ylpeä,
ne on, kuningas
totta
ja juuri kun vedät henkeä
nostan ääneni
herää! keskellä katua, hiljaisuutta
joudun huutamaan
vaahtomaan päällesi
ota opiksi tämä
kuuntele minua
yhdeksän härkää on kulkenut
ohitsesi, minä
vain näytän
sinulle kymmenennen!

tästä ihan kulman takaa, varoen

tulen sisään
tästä kulman takaa
ihan varoen
en varo
itseäni, tuon
tai sen tähden, no nyt minusta näkyy
jo pää kokonaan
takaisin en taida
enää, kääntyä
kulman taakse pakoon
aivan tuossa
selän takana on pimeä
kulma

Robert Plant & The Strange Sensation - Whole Lotta Love

suljettujen ovien edessä

vanhat miehet, likaiset kädet
lasillakävelyllä, portaikoissa näkyjä
Johannasta
taivasten takaa
monissa junissa miehet ovat
matkanneet, aina uskoneet onnistuvansa
palanneet juuri kun aurinko näyttää parhaan
puolensa ja talvehtineet saarten haapojen
juurilla
junat kuitenkin eksyivät
raiteet katosivat miehet pelastettiin
eikä heitä vähempää kiinnostanut ketä
käteltiin, mitä juotiin mihin astuttiin
kaikkialle, mihin tarttua, viitattiin
muureja pystytettiin ovet suljettiin
lukot pysyivät vaiti
pimeät reiät tuijottivat
omaa tietään eivät miehet löytäneet
harteilta fagotinohut värinä
ehti kadota
kauan ennen pientä
lapsellista tuherrusta

aivan tähän hetkeen

myyn kokoinen unohtumaton
hetki, isku, tauko, isku, isku
isku
miksi et tiedä miltä Nepalin vuorilla
kaikuva pienen suuren, pienen, suuren
suuren äänen
iskun, tauon, iskun, iskun
suuren, suuren, tauon
suuren äänen, iskun, tauon, iskun, iskun
tiedän, tauon, äänen, suuuren, suuren
iskun
suuren, äänen, äänen, iskun, tauon
taoun, suuren,
ison seiskan, suuren, pienen, meidän
iskun, tauon, ison seiskan, kahdeksasosan, tauon,
tauon, suuren, taivaan
trillin
kaiun
lopun

i

i had a dream about Sada Abe
penis in pocket
mouth full of lies
short verses of Issa on a white board
trails of drunken visitors
on a fallen snow

alhaalta ylös

opettelen katsomaa maailmaa
alhaalta ylös
kaivaudun stagelle kuin orson welles
seuraan ihmisten kasvoja korkeuksissa
en kuule heidän puhettaan
ihmisten kasvoja korkeuksissa
pieniä päitä, pitkiä jalkoja, isoja kenkiä
joiden alla hiekka rahisee

apinajuttuja

pian on aamu ja taas
kaikkia apinajuttuja
edessä, kirjeitä, kysymyksiä, tehtäviä
kirjoja myöhässä, säätämistä
apinajuttuja
kynnet leikkaamatta jo toista kuukautta
poltin eilen jotain apinajuttua
katselin itseäni
pää tuli sekunttien viiveellä, ajatus seurasi
puhetta aivan
apinajuttua, kasvimyrkkyä
pidin peitonreunaa rajana
sen yli ei saanut tulla
yksikään apina

junalla Porvooseen

tulen tänne bussilla helsingistä
jonne tulin metrolla mellunmäestä
äiti kirosi lapsiaan saatanan vammaisiksi
haistatti paskat
ja metroon tulin rullaportaita
joissa poika löi toveriaan
kasvoihin kun
vittu juoksit ennen mua portaisiin
enkömä sanonu vittu et sä et mee?
porvooseen tuleminen on täynnä
väkivaltaa pelkkä ihmisenä oleminen on
hullut, raiskaajat, juopot, rakastuneet, lainkuuliaiset,
hiljaiset, varkaat, profetoijat
olemme kaikki tarpeettomia
jos metrot ja bussit ja portaat vievät vain
porvooseen

Itke, paju, vain.wmv

The most eloquent, sensual and haunting "monologue" in film history.
And, basically, without words!
Only Jeanne Moreau can do it.

awrait

kuustoista minuuttia alkoi nyt koko yön kestävä kuustoista minä rakastan sinua kertaa näin sanoin koko yön kutsun sinua nimeltä pienin sanoin teen selvän epäselvyyksistä ihan koko yön ajan luoksesi pahasta hyvään syvästä korkeuksiin jaloista korviin kosketan kuin vain kaipaus voi menetystä pelätä koko yön pimeän syden sytytän ilmiroihuun viljan kaadan awrait tulostani kertovat pienet hiljenevät siivet eivät lyö ketään kaikki on awrait

vaatteet

vaatteet ovat jo kauan sitten riisuttu, äänet vaimennettu nutut niiden päällä rihman kiertämää meidät on luotu kuin lumi valkoinen puuteri isoissa huokosissa maskien merkeissä viittomissa hoippuvissa liikkeissä sekin on totta että me tarvitsemme totta valheiden tasapainoon köydellä piiskaamaan tasoittamaan pölyn
päivii lunta öitä hiekkaa ihoo panoo kaikkii
tarvitaan mutta ei liikaa tähän yöhön riittää köydellä tanssija joka puristaa päivii iholle tähän yöhön hevosten laukatessa lähteeltä toiselle mustien mäntyjen takana mökissä palaa valo merkiksi majakalle syttyä lipua laivojen mukana liput heiluvat kirjavat sataman valot tytöt metrossa meikkaavat nuubialaista prinsessaa katson heitä kauniimmin vasaran iskuilta säästyivät vanhat puiset vaunut eivät kolise kuin latest news tulva pyyhkii aina jossain kuin savu joka seuraa pulua ilman toista jalkaa yhtä aikaa valkoinen mies ja viini ja leipä ja kala rikkovat torilla valoja ja en kauempaa voi odottaa kun yhtä haluan ei merkityksillä ole eroja vain yhtä haluan vaatteet päältäsi jäädä tähän

Jeff Buckley Mojo Pin live in Chicago 1995

Eminem-Bagpipes From Baghdad (Nick Cannon Diss)

48 tuntia

kuu ja aurinko ovat kiertäneet
aivan kosketuksen etäisyydellä
käteni liikkuvat hiljaa
kymmenet tunnit
jäävät taakse
vaimentunut hengitys
vähentyneet ajatukset, kivet
pois taskuista

niin että en enää erota
kuuta auringosta
kuka tulee ja kuka menee
käteni ovat käyneet
48 tuntia
ja tämä olisikin vain
peliä jossain kuun
ja auringon välissä

hän

pidit ovea auki
keskiyöllä, hiukset tuoksuivat
kuin pieni poika parturissa
sataa
eivätkä pisarat mahdu väliimme

blow - draw

:	-4 4 -4 -4 -5 6 -6 6 -5 -4 -4 4 -4

those 800 streets in Hamburg

hep hep hey, heey-o hep hep hoe
step on streets of hoe hep-o hep'
o Hamburg hep ´o hep
800 streets of burg on grande violin
can anybody ó hep do ó do
repeate 800 times
mystical accords, how to start silence, audience
beautiful entré to scene where
i meet my salvation


http://www.youtube.com/watch?v=QSue44uhWYE&feature=related

ihan ootte ny hiljaa vähän kantsis!

sellot soivat taivaat auki
sulaa aurinkoja ja puro
solisee
mustilta valkoisille kiville
dap dap sanoo tontun jälki märkään
kiveen, ja juuri kun tulva oli hukuttaa kaiken
gagarin soittaa avaruudesta
meren syvyydestä, hukkumattomuudesta
dak, dak,
dak
aivan kuin rumpujen pohjalta löytyisi
lunta, djong, bändi hyppää koskettimille, kielille
virittävät koneiston, soittoon Leucocyytit irti!
kielit, kalvot, sormet kalvot, pienet lihakset, iskut, kielet, koneisto, kielet, soinnut, sointu, sointu, kalvo, isku, isku, sormet koneistossa dä-däng, kaikki sormet, sointu
lunta oudossa paikassa
sataa lunta
jäätyy vesi, vesi on kylmää
jäätä
isoja sointuja, suurta, koko kädellä
etusormet vierekkäin
pieniä terssejä, hiljaa
minä kuuntelen leucocyyttejä

HÖÖ, herätys tässä menee jazz!

http://www.est-music.com/

sähköinen hevonen

ennen mantereita
oli vain kivinen hevonen
sen lautasista alkoi rannaton meri
piistä nousi valloittamaton vuori
hiljaisuudessa
maisemaa muovasivat
aurinko, kuu, tähdet
jää

pala palalta sen kahdeksan jalkaa
katkottiin, hampaisiin iskettiin riimu

korvissa jylisee trotyyli
rantakallioon pureutuu kromimolybdeeni
kaikkialla sähisee
kolmivaihe

muste

hyvää yötä linnut
liljat ja kirvelit
johonkin te katoatte
tuohon musteen
pehmeään rajaan

harjoitussali

impressaari kirjoittaa runoa
Nijinskyn pakaroille