katselen metrossa
Topeliuksen näköistä miestä
hän saattaisi laulaa
"Time after Time"
so lucky to be loving you
juuri niin kuin pitääkin, pehmeällä
kaukaisen maan prinssin
äänellä
Kalasataman kohdalla tuulee
ja jäät ovat jo lähteneet
tiedän vain sen minkä tiedän
mies näyttää niin viattomalta
ja hän katsoo Vanhankaupungin lahden
ruskeaan veteen
kunnes hänen on aika laulaa
tuo kaiken sulkeva
päättyvä pitkä
viimeinen nuotti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti