Scherzo

footless birds can fly
they can
sing but their life is
but a big joke
scherzo without any ending
or beginning

virhe

huohottaa kokenut nainen
huohottaa nuori mies
huohottaa ääni
radiossa huohottaa
bändi huohottaa
laulaja honottaa

helmet ja mitat

synnymme,
satiinilakanoiden viileydestä
kevyesti kuin helmen kyljen kosketus
olemme sulanutta jäätä
ei hyvää mitään pahaa
on vain helmien kosketus
lyhyet etäisyydet, tyhjät
ruostumattomat viinamitat
silmien hidastus, hieman hiljaisuutta
vähemmän valoa, taivasta
ja
uusien mittojen synty

Artlab

olen aloittanut tämän sadasti
mikään ei kuitenkaan ratkaise sanoja
tai niiden järjestystä, sanottava on
sanottu,tehty, tekemättä jätetty
selitetty tekemätön, lupaus
kädestä pitäen unohdettu, sadat ja heidän tuhannet
halattu, poskiin suudeltu
kavallettu, enkä edelleenkään tiedä mitä sanoa
kuin että
jää hyvästi
pitää minun sanoa
hyvästi

odottakaa

koko sosiaaliselle maailmalle juuri
ilmoitin, suonette anteeksi röyhtäykset jotka sotkevat ajatuksia
rivejä kuinka
kasipallo tekee hyvää
musta, kimurantti
kova ja no joo, niin sillai pehmeä

"hanki lippusi tiketti piste fiistästä", boy do you love, and my name is Steve
odottakaa mie tunnen
Steven, sen merisairaan jäbän
tai jotain, pelkkää biisilistaa seuraavat
pitkät tunnit
sekoan ja tein pitää
odottaa

toiset housut

jep
anna mä otan housut pois, pitkin sun nahkaa
valutaan jalkoihin tiedätkö
velouté sauce
ehdottoman pehmeästi olen
kynteni leikannut
tassuni
painivat lihastesi kanssa

ruotsinkieliset nallekarhuhousut

ehdottoman tärkeää minun
on kynnystellä tähän, oikeuteni näet ovat
jälleen valmiiksi pureskeltu
jänteeni, olivat kysymyksiä
irroitetaan luistani, helpoksi pureskeltavaksi
sulavaksi, juuri sinun vatsallesi
sopiviksi ajatuksiksi
laihduttaviksi, voi että niin oikeutettua

nallekarhuhousut jalassa sinä nostat minulle
minulle tuntemattoman
minulle punaisen
mustapekkakortin

et saattanut tietää
kuinka lahjoin, mennen
tullen Swastika-nimisen tullimiehen
Sukarno-Hattan kentällä, ja nyt

kun olen kammannut hiukseni, jo kauan sitten
taakse jäävät
repaleiset nallekarhuhousut

ma'af

Ma'af,

Tak bisa kutulis banyak

Tinta habis

Tadi malam kugoresi langit

dengan namamu...

anteeksi

en voi kirjoittaa pitkästi

muste on loppu

raaputin viime yön taivaalle

nimeäsi...

2001, Rieke Diah Pitaloka

harvat kaihtimet

mitään sen omituisempaa ei kuitenkaan tapahdu
kuin että Jimi edelleen soittaa... hmm se on niin... manic depression (ihana tuo "wish i could caress and a kiss...")
kuin myös että aku ankka, siis ankkalinnasta, etsiskelee sieluaan, maanisesti, johon minä
en voi muuta kuin hyväillä hänen sulkiaan
tai että pärssinen ampuu minua lopulta, kuvausten päätyttyä, jalkaan paldiskin maantiellä
ja että verissäni tapaan johnin joka on lopulta myynyt kitaransa
mahdollista myös että lustig on oikea ihminen joka tulee ulos piirroksista kurittamaan meitä
jotka kuulemmaé saman jimin biisin samaan aikaan samalla intensiteetillä
kuitenkaan edes aku ei pysty
minua vakuuttamaan
kuuleeko kukaan tätä sinfoniaa kaihtimieni takaa?

vapaa

miekkaa koristaa punainen silkkitupsu, kahva käärmeen nahkaa
tiedänkö edes mikä on huotra?
juon miekan itselleni, kumarran, soperran olen nöyrä.

en tiennyt kuka olin mutta minulla on yhä miekka
se on tuossa vasemmalla
lukemattomien kirjojen alla sen terä
on taipunut
vapaana on vain punainen tupsu

am i here

or is it just confusion, red lights with green
confusion alltogether?

pakollinen

olen juonut purple hazea koko illan
kuunnellut maltaiden kasvua
polttanut tämän talon, rakentanut sen uudelleen
huomenna tai joskus, idättänyt tupakan
puristanut sinua muiden rinnoista, itkenyt sinun korvaan
nukkunut päälläsi, herännyt, nukkunut ja herännyt kuin
hieno riffi ja meille taputetaan

taputellaan takaisin hyväillen kaiken häsän ja tomun
keskeltä varpaatkin piiloon
vain niin että nenänpää jää
vaaroille alttiiksi,

nuku kultani, yösi

pystyä

olin aina pelännyt
pystymistä, kuten laskea rantani kivet
vain valkoiset yhtenä ja mustat toisena
päivänä jona tajusin
että en pysty laskemaan
edes toilettini kaakeleita
hätäni oli jo ohi

and yet, it is

wild thing, Sturm und Drang
little pieces of poetry
like books, leaves of fading green
baselines with forgotten words, eyeliner
on sale
on your cheap rockin
whateverbringshappiness, Filippines are sinking
chairman of the board brings chair back to line six and
yet, it is next to you i wanna
stand

upordown, life is repetitityytion

What ever happened to Baby Jane? Well, Blance got out of the house, prostituted her self, met Saarikoski and J. Hendrix and they wrote together this piece of shit;

Ei hän, joka vuorelle nousee, ole rohkea
hän joka laskeutuu alas vuoreltaan
seisoo sen vierellä
on vuorta suurempi, pilkkoo
sen paljain käsin ja tekee paloista
saaria, pieniä hiekkarantoja

Mitä sie sinä katot?! Weisswein, aber bitte immer Pfälzer Wein!
Leben Sie Wohl!

vuori

Ei hän, joka vuorelle nousee, ole rohkea

hän joka laskeutuu alas vuoreltaan

seisoo sen vierellä

on vuorta suurempi, pilkkoo

sen paljain käsin ja tekee paloista

saaria, pieniä hiekkarantoja

pöly

mandoliinin kieli koskettaa
huoneen pölyä
kukapa tahtoisi
enää liikkua edes
hengittää
ajokoiratkin nukkuvat
kaikki väsyneet kuulevat
mandoliinin kielen
aivan hiljaa
suutelevan huoneen
pölyä

täytyy lähtee

otetaan vitoset lähetään nosteleen tullaan takasiin joku päivä nyt mennään ja lujaa ku pakko mennä joku päivä takasii tosiaan tullaan mut nyt mennään ihan pakko suussa maistuvat hedelmät yksitoistasormisen kitaristin isot hedelmät puista putovat nyt aivan uudet hedelmät ei hirtettyjä vain hiljaa tukahdetut urpot otsatukkaiset siat, kouluja käyneet, vähän nähneet, pierua pidätelleet lutkamarssijat hiipivät lumotut haaskat toisiaan pelottavat maailman lopettavat ajanlaskun sammuttavat pienet pienen pienet tulet ja tulikivet.

tähdet ja kaakelit

runoilija istui paskalla
tähdet olivat liian lukuisat
luettavaksi
laski veskin kaakeleita
niitäkin
oli jotain
yli kuuskytkaheksan

luon

luon luon luon portaita alas menen
alas alas all as
isot ask klemat askelmat
als alas luon nn
pr taat portaat yksitlen
yksin itsl leni
luon
pohjalla on tasaista

pienet

tai snadit
niit et just
kukaan ei
huomaa
ihan et vaan
fiilis kestää
pienet vaik
ihan iteksein
näin mein kesken
yhet viel
pienet

näinkö minun olisi pitänyt se kertoa

kala nieli madon koukkuineen syvälle ja kun sen merkiksi koho katosi pinnan alle kiskaisin vapaani oli väkäinen haponkestävä koukku kidusten takaa jo lävistänyt sydämen ja käsissäni refleksien kimppu jolta revin sisälmykset yhtenä nippuna ulos
matokin oli koskematon

uin

elokuu lopettaa veltot
kesäpäivät, tyynet vedet
vaihtuvat tyrskyihin
pidän niiden rajusta syleilystä
naarmuista paiskautuessani rannan
kallioihin
puhdistun, kylki vuotaen
aurinko paistaa, meri on sekaisin
pohjan levää ja roskaa
valkoisia kruunuja, katoavia horisontteja
pitkiä viittoja
huminaa
ja ihanasti minä
en hallitse mitään

lapset leikkii - vai leikkivätkö?

oikein tai väärin
jää tuskin kusen polttamaa jälkeä
mistään
mietin Me-Tin mutkikkuutta
yhtäkkiä olen yksin
kertaan Adornoa ja mielestäni olin
jo Habermasin digannut
Love Supremen sisäistänyt
vuoren juuren saarnan oppinut
Messin´ with the kid solminut
kaikki irtolangat
muikkuverkot laskenut
ylittänyt 131
ja tuossa aivan vieressä

leikkii lapset

ovi

ystävänkin lähtiessä pois
on ovi suljettava



Me-Ti/BB

hearf?

i have heaRF!
THAT my life i loose
Big Time looser
is A hooder
get our eMIL
Z-o-pek, turnin yellow cokish
killer face
grinder of all TIme runner
hearfBreaking
l raise my feet up jup
nobody´s having a
bible under arm
where there stands that the
fault is mine

tattoo

kaikki alkoi
minun panettamisesta
kun sain vain perhosen mitalla
pano ja perhonen
perhonen ja pano, no lapset ovat
merkittävä ja nyt sylittäin
pieniä tatuoituja lapsia
perhoset perseessä
lentävät ympäri minua

tapan lapseni

ja niin rakastan heitä

kaikella musertavalla voimalla jauhan

heidän pienet lihakset rehevässä

säteilevässä pienessä kuparimaljassa

täynnä ahnetta hidasta

lasteni

tappamisen meininkiä

i abuse my children

and i love
them with all
my big overwhelming force
grinding their
small muscles in a
sparkling exuberant
tiny copper bowl full of
mercenary rampage of
a slow killing force of

my children

eee ep ee ep ep

eeep eepp ppeeeeppeepe eee eppee eeeeppe pepepee peppe ppeep eep pepep pep pepeeeep peeeeeepee peee pep pepe ep pep epep e pep peeepepe pepep e pep pep epe pep pepep pepe pepppp epepeeep pepep pepep pepep pee pe pep p epep pepe ee pepep pp eepep pep pep peepep pep pepep pep pepep pepepep pep p pe pepep pep e e e ppep pep pep ep pepp ee ep e p pe pe pe p e e ep eppepep epepeep eepe pe pepe pe e e e pe p p p e e e ep e eppep ep pep ep pepe pe e pep ep pep eeee ep pep e eeeep ep pe pepep eppe ep epe


sielun veljet "laulu" transponointu jurrissa

minä olen mustassa yössä

vinyylit kelluvat joessa
hylsyt kolisevat
keskenään
sellutehdas haisee metsänkin taakse
kaikki istutuksemme ovat turhia
taivaanrannan kukat
koleat kuolevat surfarin aaltoihin
katoavat siniristilippumme
mätänee taivasta vasten minä olen
mustassa yössä
on mulla unelma

odotin eimitään

minä kirjoitin aivan
rumpujen tahtiin
ja sitten joku sanoi että
tämä ei oikeastaan
ole mitään
ei mistään
voi oikeasti luopua
kun tyhjästä aloitin
ja suurin osa siitäkin
on jäljellä

10 minute seasick pastisse

and awrait this
is honestly on the spot sick
as the roaring sea
comin´ and boogin
i am awaiting the sun to shine on my shoes
shoes you dont shine
fifteen seconds of a block like
a break of a grande vomit
listenin´seasick blues
breakin´waves, brain, bones
stearin´my silhouette
come on and on a day
is breakin´, shine on brightly, bright
brighter
...
you got anything to drink, there Dan...
ouu, red wine

on

on muuten niin mieletön stoori pääässsä just nyt ei mitään rajaa kun se vaan taipuu kuin taivaanranta pakko taipuu luonnonlaki kuin pahaviina tulisi takaisin tai ottas bullworkeria päistä kiinni tai takoisi bluusia tautisen korvaan oppisi jotain polttaisi sen korvat naulaisi varpaat joita niitäkin voi olla kuusikin ihan syntyneellä jalassa mut leikata nekin pitää tasalukuisuuden nimissä niiku yy kaa koo nee jee taisi aidosti viimeeksi sanoa hujoppi jo kuollut omaan mahdottomuuteen perustuvat siltojen ongelmat königsbergissäkin ja omissa rakennelmissani tein liian monta siltaa laboratoriosta toiseen, työhuoneesta korjaan paskat yhteisöllisenhyväntekeväisyyden nimissä olen virtuaalisti perseeseenvedettävä koneikko ja koneikolle on eeuuussa oltava eu-merkki että koneikko ei syö ketään tai mitään tasapaksua, -vertaista, -tasaista sillä sen on valta voima ja balanssi ja oikeus kieltäytyä kuulemasta vastalauseita kuin bo-diddleyriffi helppoa helppoa paskan paskan luontiatuhat kuutiota et käsitä mitä se edes merkitsee, miltä se edes sinun paskana näyttäisi, miksi siis vaivaivai tuisin kasaamaan sitä selittämään mitä kaikkee tää on

have you ever heard?

how jimi coughs, John screams or Bob hesitates?
Jane mourns.
i do it all
the time
andlately, do i admit it -
i can hear ol´S. Steve
to loose his
breath?

puut niin kasvavat

minut, seisomaan luotu
kaukana niityn reunalla
vanha miesi istuu hiesipensaan viereen
korret paukkuvat
ja sääriä nuolevat
puutiaiset eikä varjoakaan
lankea meistä
lataa tupakan ja savu nousee mutkitta
minulla on päättymätön matka niityn joka laitaan
jossa puut niin kasvavat
viileästi
eikä hyvän virginialaisen aromi katoa
useaan toviin

MM

laitan itseni kauniiksi
saparot tiukalle
olen kuin mikki hiiri
ja niskaani tuulee
katuvalon alla
korvien varjojen välissä
seison ja katson
isoa puuta ja tuulta
niillä on suuri luvaton
leikki meneillään

etsin pistokasta

saarni kasvaa juoksuhaudassa ja minä
etsin siitä puusta pistokasta
joka on vihrein
kuin lause joka pitäisi muistaa
sulan kuin suklaatuutti
kamera laskeutuu poutapilvistä
kylpyhuoneen ikkunasta sisään
amme on täynnä
liikkumatonta vettä
sydän on lakannut lyömästä
muuttamasta tilavuuttaan
arkhimedeen laki
on pysähtynyt
ongelma jää ratkaisematta
saarni kasvaa
kuin vihreä
lause, rottien paratiisissa

osallistuja

monta vuotta osallistuin lottoon enkä tietenkään koskaan mitään voittanut mutta kuulin kuinka osallistumalla voitat suihkulähteen kotiini omaan keittiööni ruuanlaittajaksi kuin pieneksi orjattareksi tabasco-purkkinen pienessä keijukädessä pienessä keitiössäni tällä perimmäisellä kadulla jolla revontulet eivät koskaan näy mutta paistan silloin tällöin silakoita ilman leivitystä; mitähän keiju siihenkin sanoo saanko miehekkään äänen, hurmaavan jos juon keijukädestä tabascoa eikä hän poistu milloinkaan luotani vaan keräämme sormenpituisia tabasco-pulloja kuin vanhoja lottokuponkeja monet vuodet

des fées

que je attand
la derniere rue
des fées
mes minuscules

katu

klak-ka-klak-klak
auringon laskettua kaikki
kadut ovat samanlaisia
kuin sormet mustilla koskettimilla
hiljaisuus joka kylmää
varjoja jotka seuraavat
valojen reunoja, naisia
trotuaarin reunalla ja pelkät
mustat koskettimet soivat
kla-kla-klang on
ihmiset kadullani enkeleitä
painajaisia, rakkaita pienten
sateenvarjojen alla tässä maassa
jossa ei ole edes diktatuuria

hyvää giornoa

no rules or
boundaries, reflections mirror
kind wisdom in one breath
one poem
giorno sits
in front of a window his reflection
moves
and the man speaks those many words
with one breath

Cooper Clarke

The days were numbered - the nights were spent!




http://www.annikinkatu.net/runofestivaali2011/

kuolen mieluummin

kun saan valita niin sen teen
kuolen mieluummin kun imen
munaa, saan jatkuvalla saatolla
perseeseen, joudun pitämään
suuni kiinni kun sen pitäisi olla
auki
itken räkä poskella ja silmiä
kirvelee ja yhtään valkovuokkoa
ei löydy polulta, miksi
kompuroin kun en eteeni
edes näe

hmmmmmmm!

olenko koskaan kuullut
ja kuulenko
milloinkaan
kun sanot juuri kun
sinusta siltä tuntuu
miltä sinussa minä
sinussa tunnun kun minä lopulta
tunnen miltä minä sinut
tunnen

hep

hep, humpalla vien
sinut läpi tämän nihkeän
verisen lattian
hop, hop banjo nakuttaa ei
jalkasi edes lattiaa tapaa
tanssimme
yllä velloo
gintoniciaaninen tupakkasametti
taivas ja pieni valhe suutelevat
toisiaan olet suoraan
pullosta juotua
aamulla ensimmäiseksi
siemaistua
auringossa poltettua
ihoa

luonnonkihara uni

sinulla on paita Intiasta
olet unesta
tammiovi takanasi on kiinni
silmäsi tekevät huvimatkan
minuun jää jälkiä
äänestäsi asettelen kiharan
piiloon silkkisi alle
vanhan kaupungin horisontti
kallistuu sinä olet
oranssi ornamentti tiedän
kuinka olet kaunis
kosketan sinua kerran ja milloinkaan en kaipaa
unta näin

raha

vain mustetta
kymmenen mäyränkarvapensselin
vetoa
riisipaperilla

jah niin dah south

jos niinsanotniin todellaolenmieluumminkuollutkaikkimississipintähdettienpäällätaasaikaisinaamullajastaraeiminuaota
mukaankokokesäteinduuniasiltihänlähtienpämurehdiistunvainpienenmaailmani päällä

hän nukkuu

hän nukkuu
yö asvaltilla, monet yöt työhuoneessa
ilman rauhaa
mutta nyt hän nukkuu
juotin hänet lopulta humalaan
kaikessa rauhassa
hän saa nukkua
hän on maalannut kaikki huoneeni taulut
väsynyt ilmeiseen

epäselvää on kuka
hänen jälkiään kankaalla seuraa,
ehdottomia, harjoituksen poishiomia
nonchaleerauksia
epäselvää kuinka epäselvää
voi olla kun potkurit
pyörii ja katsojan hiukset
kietoutuu hänen
akselinsa ympärille
tiukasti

ai kuinka punaiset?

pääsisinkö tästä ulos kuin metrosta
pysäkiltä pysäkille?
naisesta naiseen
taulusta tauluun
ei ollenkaan, mies vastaa
vallankumouksesta on jäljellä t-paidan
musta siluetti
hei, tai panen paremmaksi, pääkallo punaisella
fruits crushed on a loom
tai sillee
ulos ulos metrosta kaikilla
on punaiset
t-paidat

Zachris & Chet

katselen metrossa
Topeliuksen näköistä miestä
hän saattaisi laulaa

"Time after Time"

so lucky to be loving you

juuri niin kuin pitääkin, pehmeällä
kaukaisen maan prinssin
äänellä
Kalasataman kohdalla tuulee
ja jäät ovat jo lähteneet

tiedän vain sen minkä tiedän

mies näyttää niin viattomalta
ja hän katsoo Vanhankaupungin lahden
ruskeaan veteen

kunnes hänen on aika laulaa
tuo kaiken sulkeva
päättyvä pitkä
viimeinen nuotti

who killed bambi?

my pink bambi
leaping along
the liberty avenue
she listens
gazzellioni
leaping

less could she
care for, the world
gone out to lunch

run, bambi run
a different type of freedom is
after you, mighty hoods in black &
pink are
after you

tähtäimeen

kultainen solmio ja pyöreät
älykkörillit, joissa on plussaa niin
että silmiä ei näy
paksut sutiviikset
johonkin hiiden väliin laukaisen
tv-sormikiväärini
peitän ensin ranteeni perhosen
akuankkalaastarilla, kaikkea se ei saa
nähdä vaikka kaikkea se on jo nähnyt
tästä maailmasta, af ugglas laulaa
anteeksiannosta mutta olen
huono ruotsin kielessä
ja painan liipasinta

5. 08. 2011

c‘(16‘), des‘(16‘), as‘ http://www.john-cage.halberstadt.de/new/index.php?seite=cdundtoene&l=d

weevils geared up

two weevils are stuck
dreadlocked, ass to ass
antennaes geared up
to radio channel
4'33''

dragonfly

buildings are in a state of indifference
town is silent
dragonfly on roof's edge
has lead boots

grasshoppers

crowd of grasshoppers fiddling
on my bow
distorted wah-wah echoes
in Kathmandu
till the Nazca Lines

twins

i know two nymphs
they are twins living up on an ancien
watchtower
ringing them tall bells
all day long
they are humble and sage by their nature
but yet a flaw exists
even pure reason is critique
that is why i
call them trancendental twins

a friend

hey, there´s a spider
on the microphone
a friend of mine, just a sec
i´ll remove him
where were we?
yeah, right
the revolution
starts here

maaliskuun idus

pian olen idukseni edessä
ripottelen muskottia iholleni
ja pian kaikki jumalat kuiskivat
tule pian luokseni
pian ennen idusta

ahven ja osa matoa

ahvenen oikea silmä
tuijottaa minua, minä katson
menneen kesän kuvajaistani sen mustasta
soikiosta. nojaan johonkin ja horisontti on vinossa
taivaan on täytynyt olla kovin sininen
kun se noin vielä heijastaa
ahvenen silmästä
kalan suu on leukojen mekanismi
se on auki ja teräskoukun siro kärki
on ensin puhkaissut osan matoa
ja sitten
yläleuan

tui-rosvot

jotenkin on niin helvetin tuttua ei mikään ja kuitenkin kaikki kuin ben-hurin spitaalisten luolassa auringon laskiessa pomon ratinan-keikalla teno-teltan aamukostea kangas tapailee nenänpäätä tuulessa kuivuvat munkkien oranssit ajellut päät takapuolet kuin pilviä loittonevat ja minulta karkaa ajatus häkkiin on teljetty rastafari bambukepit taipuvat kun niitä taivuttelevat vanhat merirosvot ihmettelevät mustia kurkia auroja ja ne roikkuvat korkealla keinuen turvonneina valuvat ruostetta kauppalaivojen kyljet laulavat kaijan reunoja vasten tuskien täyttämää viestiä onnen raunioille edelleen samat vanhat tui-merirosvot

aistien puutarha

kuvattu parveke roikkuu
aistien varassa
katselen sokeita
he kähmivät pintoja, ylös
alas koloja ilman yllätyksiä
Hendrix pitäisi soida mutta en kuule mitään
kuurona ihmettelen mykkiä liikkeitä

tuli löysi tiensä puutarhaan
palava pensas ei kiinnosta ketään
kukaan ei jaksa katsoa sen ikuista
tulta

rampoja vituttaa jorata
Fanfanfania vaikka
taivaan urut säestäisivät
anorektikko viivoittaa pihvinsä
vaikka kuinka pyydän
luut paistavat

poltan suuni paskassa viinassa
menee usea tuoppi
kunnes saan mausta
kiinni
opettelen mau-maun ulkoa
mantereiden pitää liikkua ja Euroopan vaihtaa
paikkaa Amerikkojen kanssa, mutta
naapurin rouva laulaa
karaokea eikä pidä ollenkaan
huolta puutarhastaan
se villiintyy pornofilmistä

puuttuu ääni
en kiihotu mutta replay on hauska
bea cumminsia pannaan, Albert liuttaa Roadrunneria
tänä iltana kaikki on hyvin
aistien puutarhassa

himmeää

ääni kaikuu kylmään
päättyneeseen katuun
sulava lumi
toistaa mihin askeleet putoavat
leikit on leikitty
ja pian
taivaskin taittuu
matto allamme lentää

on kuitenkin päiväni
ilta, pysähtykää tuulet
vaimentukaa siniset varjot
orvot
jättäkää kotinne kylmä
huurteinen ikkuna, näette
kuinka olemme kuninkaamme vankeja,
maailmamme on uusi
jokaisen himmeän katuvalon alla
uusi kuningas

hei, sinä joka teet viivoista unelmia, laitat miehet ujosti katsomaan, tarjoat tupakan, uskot yhä rakkauteen, epäilet omaa rakkauttasi, luet minua, uskallat vetää siveltimen oikealta vasemmalle - pudota, lataat varmistamatta.

kerään kertakäyttölautasiasi.

koktail

Minulla on pääkallokengät, musta puku ja metri kirjoja pääni yllä.
Valkea jänis juokseen niemen halki, Kaukonen,
eikä kutina poskessa hellitä
pääni yllä on metri kirjoja
ja Molotovin koktaili
...hevoset ovat
pelinappuloita
joku on kuitenkin
saari
Everybody knows
your are
fucked

lisää viskiä on paskaa

paskat on edelleen
korjaamatta
hanget korkeat
ja nietokset lopulta
niin syvät
että koirien kuset
katoavat, uusi lumi
peittää kaiken
vanhan
paskan, tyhjän
viskipullon

one by one

a t
and
T
will
answer
if
ya
love
outta
sight
no
white
is
as
might
as
my
pride
snow
drifts
so
bright
heavy
and
light

silmä puhki

minulla oli alunperin jotain
arvokasta
sen perään kyseltiin
minua haastateltiin, olin kipsissä
kilpajuoksija ilman rataa

olin valmis mutta silmäni,
mielestäni oikea
sinusta vasen,
puhkaistiin, ei niin iso juttu
mutta radat menevät ristiin
olen ratarikkoja

viski on paskaa

koko vuoden odotus, ei sillä
että en olisi vuoteen juonut
vuosi vain sattui vaihtumaan
juuri nyt,
päättyy maljoihin ja minulta tulee
paskat housuihin
Thomaksen vuosikerta tuoksuu
paskalle