mitään sen omituisempaa ei kuitenkaan tapahdu
kuin että Jimi edelleen soittaa... hmm se on niin... manic depression (ihana tuo "wish i could caress and a kiss...")
kuin myös että aku ankka, siis ankkalinnasta, etsiskelee sieluaan, maanisesti, johon minä
en voi muuta kuin hyväillä hänen sulkiaan
tai että pärssinen ampuu minua lopulta, kuvausten päätyttyä, jalkaan paldiskin maantiellä
ja että verissäni tapaan johnin joka on lopulta myynyt kitaransa
mahdollista myös että lustig on oikea ihminen joka tulee ulos piirroksista kurittamaan meitä
jotka kuulemmaé saman jimin biisin samaan aikaan samalla intensiteetillä
kuitenkaan edes aku ei pysty
minua vakuuttamaan
kuuleeko kukaan tätä sinfoniaa kaihtimieni takaa?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti