sanot että olet kevät.
ei minulla ole edes
kirjaa, miksi siis luet olkani yli?
kadonneet, varastetut, maahan pudonneet
eilisen talven lehdet ja huokaukset
pitkät ja omituiset
ne ovat minua, omia
tuoksusi on neljä seitsemän yksitoista
se on liian paljon
katson aamukasteen karkausta
sitä on niin vähän
vain pisara kerrallaan, anna niiden kertyä
eksyn sumuun, saaret vetävät puoleensa
varjelen taimia tuulelta
olkani yli sataan
omenapuut kasvavat
lumi satoi jo kesäkuussa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti