miesi, en muista nimeäsi
lähdit siirtämään saarta
sen verran että
pysyisimme auringossa
määritit painopisteen
vipusit, tuulta vasten
aloimme liikkua.
poijut loittonivat, karit lähenivät
väylät kaventuivat
kutupaikat katosivat
ja meille paistoi
vielä hetken
iltapäivän humaltunut
aurinko
tiistaina, kesäkuuta 23, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti