nyt ja tässä kun
näkymättömyys alkaa
yltää jo vyötäröön olen orpo itsessäni pyhimys ajan taivaanranta on taitettu kahdeksaan osaan osiin jotka ovat suurempia kuin nimittäjänsä jonka vuosia sitten kirjasin stokastiseksi haitaksi parkkeeraan tämän studebakerin maksan taksan helisytän tamburiinia annan ajatuksen hetkeksi karata opin kieliä kuten wahnsinnig jingle jangle morning kaikki biisit loppuvat kun tikkuja raavitaan ja uudet savukkeet syttyvät tuhansittain valoa on eikä leffan 400 askelta näy laskin ne kaksikymmentä neljä tarttuvat nauhalle katoavat tyyneen mereen
aalto on paikallaan tapahtuvaa liikettä
näkymätöntä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti