kymmenennen

aloitan aivan pienestä
äänestä jolla kuvailen näkyä
hiljaisuuden äänistä
haluan että käteni ympärilläsi
eivät ole vain kaikuja entisten
profeettojen
olen mestari sieltä
taas, jälleen kerran, näkynä
putoavassa pisarassa, kaikissa
näe!
olen tässä, pienenä pimeänä pisteenä

voi kuinka alaston oletkaan ilman
kenenkään sanomaa
laulua jota kukaan ei kirjoita
kuin pisara joka ei koskaan putoa
tunnelien, kymmenien, kaikuna,

opetuksen sinulle puhun ylpeä,
ne on, kuningas
totta
ja juuri kun vedät henkeä
nostan ääneni
herää! keskellä katua, hiljaisuutta
joudun huutamaan
vaahtomaan päällesi
ota opiksi tämä
kuuntele minua
yhdeksän härkää on kulkenut
ohitsesi, minä
vain näytän
sinulle kymmenennen!